ruokinta

Ohjeet koiran ja kissan ruokintaan

Jokainen lemmikki on ravitsevan ja maistuvan ruoan arvoinen. Katso alta, mitä koiran tai kissan terveellinen ruokavalio sisältää.

Koiran ruokinta

Koira on lihansyöjä, jolla on lyhyt ruoansulatuskanava: ruoka kulkee koiran läpi noin 23 tunnissa. Koira on sopeutunut syömään kerralla paljon ruokaa, siksi sen vatsalaukku on suuri ja venyvä.

Kuinka usein koira syö?

Koiralle riittää 2 - 3 ruokintakertaa päivässä, joillekin jopa yksi kerta. Päivän ateriat on hyvä koostaa niin, että yksi aterioista on suurempi pääruoka, jolloin koira syö itsensä kylläiseksi. Syömisen jälkeen koiralle kuuluu ruokalepo, että sen elimistö ehtii keskittyä ruoansulatukseen.

Paljon liikkuvien koirien ruokinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota ajoitukseen ja siihen, että ruoka on hyvin sulavaa ja ravitsevaa. Etenkin isoilla koirilla voivat liian suuret annokset ja huonosti sulava ruoka lisätä vatsalaukun kiertymän riskiä.

#

Mitä koiran pitää syödä?

Koira tarvitsee energiaa ja ravintoaineita, joiden määrä vaihtelee koiran iästä ja koosta riippuen. Pennun pitää kasvaa, koiraemon tuottaa maitoa pennuilleen ja urheilukoiran jaksaa juosta.

Jokaisen koiran perusravintoaineet

Proteiini
eli valkuainen koostuu 21 aminohaposta, joista 10 on välttämättömiä
(Välttämätön amino- ja rasvahappo = koiran tulee saada ko. ainetta ravinnostaan, se ei pysty muodostamaan sitä itse.)

Rasva
koostuu rasvahapoista ja glyserolista; linoli ja linoleenihappo ovat välttämättömiä

Hiilihydraatit
sokerit, tärkkelys ja kuitu

Kivennäisaineet
makro- ja mikrokivennäiset

Vitamiinit
vesi- ja rasvaliukoiset

Vesi

Proteiini on elimistön rakennusaine

Koira tarvitsee proteiinia lihasten ja karvan kasvuun, kudosten uudistumiseen ja rakentamiseen sekä aineenvaihdunnan moniin eri tehtäviin. Proteiinin puutoksesta voi kertoa se, että koiran karva on huonossa kunnossa, koira on apea ja paino laskee. Puutos voi näkyä myös lihasten surkastumisena ja hedelmällisyyshäiriöinä. Koira ei varastoi ylimääräistä proteiinia, vaan se poistuu elimistöstä virtsan ja ulosteen mukana.

Rasva on paras energianlähde

Rasvassa on kaksi kertaa enemmän energiaa kuin muissa ravintoaineissa. Lisäksi koira saa rasvasta välttämättömiä rasvahappoja. Rasva vaikuttaa rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) imeytymiseen sekä parantaa ruoan maittavuutta ja rakennetta.

Koiralle sopivat sekä eläin- että kasviperäiset rasvat. Kalan öljystä koira saa paljon omega-3-rasvahappoja. Niitä sisältää esimerkiksi Best-In Kotikeittiön Lohimureke.

Hiilihydraatit – energiaa ja suoliston hyvinvointia

Kasvikset ovat hiilihydraattien tärkein lähde, mutta kypsentämättömät kasvikset sulavat huonosti. Best-In-tuoreaterioissa ongelman ratkaisee hellävarainen haudutus, joka pehmentää kasvikset, mutta pitää kaikki ravintoaineet tallessa.

Lihasta ja sisäelimistä saadaan eläinperäistä hiilihydraattia, glykogeenia, joka hajoaa vasta paksusuolessa. Sitä on lihassa vain vähän, mutta esimerkiksi maksassa niin paljon, että se voi aiheuttaa koiralle ripulia.

Hiilihydraatit jaetaan kolmeen ryhmään: 

  • Sokeria eli glukoosia koira tarvitsee aivojen ja hermoston toimintaan. Sitä ei tarvitse kuitenkaan lisätä ruokaan, koska koira pystyy tuottamaan sitä itse muista ravintoaineista. Poikkeuksena on kantava narttu.
  • Tärkkelys on kasvien varastohiilihydraatti. Sitä on viljoissa ja etenkin perunassa. Kypsentämätön tärkkelys ei sula koiran suolistossa ja tuloksena voi olla ripuli. Kypsennetty tärkkelys sen sijaan on hyvä energianlähde ja suoliston toiminnan ylläpitäjä. 
  • Kuitu jaetaan liukoiseen ja sulamattomaan kuituun. Koira tulee toimeen ilman ravinnon kuitulisää, mutta kuitu parantaa rasvahappojen tuotantoa paksusuolessa sekä parantaa ulosteen koostumusta ja suoliston hyvinvointia. Liian suuret kuitumäärät kasvattavat koiran ulosteen määrää ja heikentävät ravintoaineiden imeytymistä.

#

Kivennäisaineet – makrot ja mikrot

Koiran elimistö tarvitsee paljon kivennäisiä. Runsaammin tarvittavia, eli makrokivennäisiä, ovat kalsium, fosfori, magnesium, rikki ja elektrolyytit (kalium, natrium ja kloori). Vain vähän tarvittavia (eli mikrokivennäisiä) ovat rauta, kupari, koboltti, sinkki, mangaani, seleeni ja jodi.

Kivennäisaineet toimivat usein yhteisvaikutuksessa muiden kivennäisten ja vitamiinien kanssa. Niinpä yhden yliannostus voi johtaa toisen puutteeseen. Yliannostuksen seuraus voi olla myrkytys tai elimistön häiriötila. Etenkin kuparin ja seleenin myrkyllisyysraja on alhainen.

Vitamiinit ovat välttämättömiä elintoiminnoille

Vitamiinit ylläpitävät terveyttä. Ne tuhoutuvat herkästi kuumennuksessa, mikä on hyvä muistaa kokkaillessa kotiruokaa koiralle.  Best-In-tuoreruoat haudutetaan miedossa lämpötilassa, jotta vitamiinit eivät tuhoudu.

Vitamiinit jaetaan rasva- ja vesiliukoisiin. Rasvaliukoiset tarvitsevat rasvaa toimiakseen ja varastoituvat elimistöön. Siksi niitä ei tarvitse saada ravinnosta päivittäin, mutta toisaalta ylisaanti voi aiheuttaa myrkytyksen. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu eikä niissä siksi ole yliannostuksen vaaraa. Niitä pitää kuitenkin saada ravinnosta päivittäin.

Vesi on ravintoaineista tärkein

Vesi on läsnä kaikissa elintoiminnoissa. Se toimii lämmönsäätelyssä, ruoansulatuksessa sekä voitelee niveliä ja silmiä.

Aikuisen koiran elimistöstä 60 % on vettä. Koira menettää vettä ulosteessa, virtsassa ja uloshengityksessä. Koiran tärkein lämmönsäätelymekanismi on läähätys, jolloin vettä haihtuu runsaasti. Koiralla tulee pitää aina raikasta vettä saatavilla. Etenkin kuivaruokaa syövä koira juo paljon pitääkseen yllä elimistönsä nestetasapainoa. Koiranruokien erot näet tuoreruoan ja kuivaruoan vertailussa.

Lähteet:
Kempe & Särkijärvi: Koiran ruokinta ja hoito. 2010.
Meyer & Zentek: Ernährung des Hundes. 2013.
National Research Council: Nutrient Requirements of Dogs and Cats. 2004.

Tuoreruoka: kaikki hyvä luonnollisessa muodossa

Katso tuoreateriat >

Sivun alkuun