EtusivuRuokintaoppaatKoiran raakaruokinta

Koiran raakaruokinta

Raakaruokinnalla tarkoitetaan lemmikin ruokavaliota, joka muodostetaan pääasiassa raa’asta lihasta, sisäelimistä ja kasviksista. Raakaruokavalioon siirtyminen on sekä koiralle että kissalle useimmiten hyvin mieluisa muutos: niin lempeitä seuralaisia kuin Hallit, Bellat ja Viirut meille ovatkin, puhuttelee liha-ateria niiden biologisia tarpeita ja makuaistia.

Raakaruokkia voi monella tavalla. “Perinteisessä” BARF-ruokavaliossa raa’at, lihaisat luut ovat ruokinnan perusta. Modernissa raakaruokavaliossa luut ovat usein pienemmässä osassa — saatetaanpa ne jättää kokonaan poiskin —  ja ruokia täydennetään kivennäis- ja vitamiinilisillä.

Moni on tottunut hakemaan raakaruoan lemmikilleen eläintarvikeliikkeestä. Tänä päivänä sille ei ole tarvetta, sillä laadukkaan raakaruoan saat napattua marketin pakastimesta näppärästi oman kauppareissun yhteydessä. Best-In-raakapakasteet ovat 100 % suomalaisia, erittäin korkealaatuisia tuotteita koiran raakaruokintaan.

Raakaruokinta — esimerkki määrästä

Raakaruokaa annetaan vuorokaudessa n. 2—5 % koiran painosta, tavallisimmin aloitetaan 2,5 % osuudella.

  • 5 kg painava koira söisi tällä kaavalla n. 125 g raakaruokaa päivässä
  • 10 kg painava koira söisi n. 250 g
  • 20 kg painava koira söisi n. 500 g
  • 30 kg painava koira söisi n. 750 g
  • 40 kg painava koira söisi n. 1000 g
  • 50 kg painava koira söisi n. 1250 g

Koiran aktiivisuus ja ikä vaikuttavat ruokintamääriin. Urheilevat ja muuten puuhakkaat koirat kuluttavat ravintoa enemmän kuin elämään rennosti suhtautuvat, pötköttelyn lempiharrastuksekseen mainitsevat yksilöt. Varaudu siis muokkaamaan annostelua matkan varrella!

Best-In Nauta -täysateria sopivi erinomaisesti päivittäiseen raakaruokintaan. Se sisältää kaikki lemmikin tarvitsemat vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet, ja näppäränkokoisten palojen annostelu on helppoa.

Jos tavoitteena on ruokkia koira perinteisempään raakaruokintatyyliin, tulee ruokavalion sisältää päivittäin luisia lihoja ja lihaa, kalaa ja kuidun lähteeksi kasvissosetta sekä kerran viikossa sisäelimiä (esim. maksaa). Alkuperäinen BARF-ruokavalio perustuu pääosin lihaisiin luihin, nykyään suositellaan, että liha on ruokavalion pääosassa. Luiden liikamäärä voi johtaa suolitukoksiin, ja siksi varsinkin tottumattomalle lemmikille niiden annostelu kannattaa aloittaa varovaisesti.

Erilaisissa luumateriaaleissa on vaihteleva määrä mm. kalsiumia, ja niiden sulavuus vaihtelee, joten täsmällistä lukemaa sopivasta luuaineksen määrästä on vaikeaa antaa. Yleensä annostelu löytyy varovaisesti kokeilemalla.

Raakaruokinta, vitamiinit ja lisäravinteet

Jos raakaruokinta toteutetaan ilman luita, pitäisi aterioihin lisätä päivittäin ainakin kalsiumia. Jos maksa ei lemmikille maita, tarvitaan myös A- ja D-vitamiinilisää. E-vitamiinia on fiksua lisätä etenkin työskentelevien tai stressiherkkien lemmikkien ruokavalioon.

Myös sinkin puutos on koirilla yllättävän yleinen vaiva. Yleensä se kiusaa lähinnä koiria, jotka syövät laadultaan kehnoa kuivamuonaa, mutta sinkkilisä voi tehdä terää myös raakaruokittavalle lemmikille — etenkin, jos sillä on iho- ja turkkiongelmia.

Moni raakaruokkija syöttää joka tapauksessa lemmikilleen kalsium-monivitamiinilisää varmistaakseen, että koira varmasti saa kaiken tarvittavan. Ruokintalaskelman avulla on mahdollista selvittää suhteellisen tarkasti, mikä lisäravinteiden tarve on. Laskelman voi teettää koiran ravitsemuksen ammattilaisella, ja palvelua tarjoavat esim. jotkut eläinlääkäriketjut.

Helpoin valinta on tarjota valmisraakaruokaa, joka on täysravintoa: siinä kaikki vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet on tasapainotettu valmiiksi, eikä lemmikinomistajan tarvitse enää vaivata niillä päätään.

Raakaruokinnasta apu allergiaoireisiiin ja herkkävatsaisuuteen?

Raakaruokinta ei ole taikakeino allergisten iho-oireiden ja herkkävatsaisuuden helpottamiseen, ja sen vaikutuksesta on vielä niukasti tarjolla vertaisarvioitua tutkimustietoa.

Kuivaruoasta raaka- tai tuoreruokaan siirtymistä voi kokeilla, jos koira tuntuu rapsuttelevan, oireilevan vatsaansa ja korviaan. Nappularuoan mukana jäävät historiaan ainakin säilöntäaineet, muut lisäaineet ja varastopunkit, jotka saattavat olla monen koiran oireiden takana.

Raakaruoalla on myös suhteellisen helppoa testata, mikä ruoka-aine voisi olla allergiaoireiden aiheuttaja. Esim. Best-In Nauta täysateria sisältää lihana vain nautaa ja sen vihanneksiksi on valittu vain perunaa, palsternakkaa ja porkkanaa. Sen avulla on helppoa seuloa, olisiko oireiden takana joku tavallisimmista allergeeneista, kuten kana, possu, kala, viljat, kananmuna tai maitotuotteet.

50/50-ruokinta

Voiko lihan ja täysravinnon hyödyt yhdistää? Monen mielestä voi, ja siksi 50/50-ruokintamalli herättää paljon uteliasta keskustelua.

Tässä ruokintatavassa koira saa puolet ruoastaan puhdasta lihaa, puolet täysravintoa, joka useimmiten on nappularuokaa. Ajatuksena on, että nappularuoka täydentää vitamiinin, kivennäisten ja kuidun tarpeen, ja lihasta koira saisi tuoretta, hyvin imeytyvää eläinproteiinia.

50/50-mallissa lihan on hyvä olla luutonta. Best-Inin raakapakasteista esim. sika-nautajauheliha sopivat erityisen hyvin 50/50-ruokinnan lihaosuudeksi.

Kaikki Best-Inin lihatuotteet syntyvät ihmisten ruokatuotannon kainalossa ja ovat siksi laadultaan huipputasoisia. Nopean tuotantoketjun ansiosta laatu myös säilyy: nämä ruoat eivät odottele päiväkausia tuotantotiloissa, vaan päätyvät pakastukseen heti tuoreeltaan.

Raakaruoan käsittely

Raakaruoan käsittelyssä tulee muistaa huolehtia riittävästä hygieniasta. Lue lisää raakaruoan käsittelystä kotikeittiössä Ruokaviraston ohjeesta.

© 2024 Best-In Oy