EtusivuRuokintaoppaatUsein kysyttyä

Usein kysyttyä

Ruoan ostopaikasta ei voida päätellä tuotteen ja sen raaka-aineiden tai ravintosisällön laatua. Marketeissa, erikoisliikkeissä, eläinlääkäriasemilla ja verkkokaupoissa myydään ravitsemukselliselta laadultaan sekä heikkolaatuista että korkeatasoista koiranruokaa. Monilla valmistajilla on tuotteita myynnissä eri myyntikanavissa, tuotteet on vain brändätty eri tavalla. Laatu vaihtelee myös tuoteryhmien (kuivaruoat, tuoreateriat, raakapakasteet, säilykkeet) sisällä.

Lähikaupasta saa laadukasta koiranruokaa

Voit ostaa korkeatasoista koiranruokaa myös marketista. Tutustu ravintoainesisältöön: varmista proteiinipitoisuus, rasvan ja kuidun määrä sekä hehkutusjäännöstasot. Raaka-ainekoostumus, raaka-aineiden laatu ja lihapitoisuus paljastavat nekin paljon. Mitä avoimemmin tuotteiden raaka-ainesisältö on avattu, sitä parempi. Lukeeko pakkauksessa, että se sisältää liha- ja eläinperäisiä tuotteita vai onko raaka-aine mainittu sen oikealla nimellä?

Paljon vaihtoehtoja myös herkkävatsaisille koirille

Raaka-aineiden laadukkuus sekä lisä- ja täyteaineiden vähäinen määrä minimoivat koiran ruoansulatuselimistön mahdollisuudet reagoida negatiivisesti. Usein herkkävatsaisille koirille sopivat parhaiten vain muutamaa raaka-ainetta sisältävät kosteat tuotteet.

Herkkävatsaisen koiran ravitsemuksessa on tärkeää, että ruoansulatuselimistö saadaan tasapainotilaan. Ensisijaisesti tulee etsiä tuote/raaka-ainekoostumus, jolla tasapainotila saavutetaan. Sulje pois myös sairauksien mahdollisuus. Monet ruoansulatuselimistön ongelmat voidaan korjata muuttamalla ravitsemusta ja raaka-ainepohjaa.

Totuta koira rauhassa uuteen ruokaan

Kun vaihdat ravintoa, totuta koira uuteen ruokaan hiljalleen. Näin vältät vaihdosta johtuvat ruoansulatuskanavan toiminnan ongelmat. Jos koko ruoka-annos korvataan heti uudella ravinnolla, voi koira reagoida esimerkiksi ripulilla. Tällöin ruoan sopivuudesta saatetaan vetää johtopäätöksiä liian nopeasti.

Ravinto vaikuttaa koiran ihon ja karvan kuntoon sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Oireet voivat johtua ruokinnasta, joka ei vastaa ravintoainetarpeita. Huolehdi myös liikunnasta ja painonhallinnasta. Muun muassa välttämättömien rasvahappojen, proteiinin, sinkin, kuparin, A-vitamiinin, D-vitamiinin sekä B-ryhmän vitamiinien riboflaviinin, biotiinin ja niasiinin puutostilat voivat aiheuttaa ihon ja karvan kunnon heikkenemistä.

Saahan koira tarpeeksi välttämättömiä rasvahappoja?

Yleisimpiä puutoksen aiheuttajia ovat välttämättömien rasvahappojen (linolihappo ja epäsuorasti EPA, DHA) tai proteiinin puute, ravinnon heikkolaatuinen proteiini sekä sinkki. Biotiinin puutos on koirilla harvinainen: sitä voi esiintyä lähinnä tiineillä ja imettävillä nartuilla sekä pennuilla.

Välttämättömiä rasvahappoja saa lohesta sekä kala- ja kasviöljyistä. Kasviöljyistä suosittelemme pellavansiemenöljyä. Kananmunan keltuainen sisältää linolihappoa.

Valitse pääraaka-aineeksi laadukasta lihaa

Varmista, että ravinto sisältää riittävästi laadukasta proteiinia. Näin turvaat aminohappojen saannin. Metioniini ja kystiini ovat aminohappoja, jotka vaikuttavat ihon ja turkin kuntoon. Huolehdi, että ravitsemuksen pääraaka-aineena on laadukas liharaaka-aine. Kuivaruoissa proteiinipitoisuuden minimi on 25 % kuiva-aineesta. Kosteissa ruoissa ja kotiruoassa korkealaatuista proteiinia (lihaa, kalaa tai kananmunaa) tulee olla vähintään 30 % annoksesta.

Sinkkiä on vaikeaa saada itse koostetusta ravinnosta tarpeeksi, mutta hyvälaatuisessa valmisravinnossa sitä on riittävästi. Turkki- ja iho-ongelmien yhteydessä on usein tarpeellista turvautua sinkkilisään. Sinkki linkittyy riittävään A-vitamiinin saantiin, sillä sinkki toimii A-vitamiinin kantajana verenkierrossa.

Vältä yksittäisten ravintoaineiden yliannostusta

Ravinto on aina kokonaisuus. Ethän anna liikaa yksittäisiä ravintoaineita? Esimerkiksi kuparin, fosforin ja kalsiumin korkeat pitoisuudet häiritsevät sinkin imeytymistä. Pieni puutostila on parempi vaihtoehto kuin jatkuva, voimakas yliannostus. Ihon hilseily on pienessä mittakaavassa koiralle normaalia, kiilloton ja harveneva karva karvanvaihtoaikaa lukuun ottamatta ei.

Sulje pois sairauksien ja allergioiden mahdollisuus

Jos muutoksilla ei pystytä vaikuttamaan ihon ja karvan kuntoon, koiralla voi olla jokin sairaus tai allergia. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai muutoin häiriintynyt hormonitoiminta stressin yhteydessä saattaa aiheuttaa oireita. Liian kuiva sisäilma tai liian vähäinen veden juonti voivat myös aiheuttaa oireet. Mikäli oireet ovat stressiperäisiä, tarjoa koiralle AB-piimää tai muita maitohappobakteereita sisältäviä valmisteita. Niiden avulla pyritään saamaan ruoansulatuselimistön tasapainotila takaisin ja heikentynyt ravintoaineiden imeytyminen korjatuksi.

Laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin tuotannossa on koirakohtaisia eroja. Osa koirista sietää maidon sisältämää laktoosia eli maitosokeria toisia koiria paremmin. Voit tarjota koirallesi maitoa, jos se ei saa siitä oireita. Mikäli koira sietää laktoosia heikosti, voi maito aiheuttaa suolistovaivoja, -kipuja ja ripulia. Maitotuotteiden antaminen tulee aloittaa varovasti pieninä määrinä kerrallaan.

Sopiva määrä vaihtelee koiran koon mukaan

Koiralle voi tarjota maitoa maksimissaan 20 ml vuorokaudessa elopainokiloa kohti. Esimerkiksi 30 kilogramman painoiselle koiralle voidaan antaa maitoa korkeintaan 30 x 20 ml = 600 ml eli 6 desilitraa.

Kokeile piimää, maitorahkaa tai raejuustoa

Piimä, maitorahka ja juustot sopivat useimpien koirien ruokavalioon paremmin, sillä ne sisältävät vähemmän laktoosia. Ylipäätään vähälaktoosiset tai laktoosittomat tuotteet sopivat useimmille koirille ja niiden käyttömäärää ei tarvitse rajoittaa.

Maitoproteiinin biologinen arvo on korkea, jopa 90–100 %. Lisäksi maito sisältää paljon välttämättömiä aminohappoja. Tavallisessa kevytmaidossa tai piimässä proteiinia on vain noin 3 % eli maito tai piimä eivät ole merkittävä proteiinilähde ravitsemuksessa. Sen sijaan raejuusto tai maitorahka on oiva proteiinin lähde itse koostettuun ruoka-annokseen – proteiinia kun on muhkeat 11 %. Ne ovat myös erinomaisia raaka-aineita pentujen siirtyessä emon maidosta kiinteään ravintoon.

Edistä suoliston terveyttä maitohappobakteereilla

AB-piimä on erinomainen lisä koiran ravitsemuksessa. Maitohappobakteerit edistävät suoliston terveyttä ja tätä kautta parantavat koiran immuunivastetta. Raaka-aineallergioista kärsivillä koirilla on todettu L. acidophilus -bakteerien tasapainottavan suoliston toimintaa ja kiinteyttävän ulostetta.

Ruokinnalla on suuri vaikutus hammaskiven muodostumisessa, mutta hammaskiven ehkäiseminen ruokavalion avulla ei ole yksiselitteistä. Absoluuttista totuutta kysymykseen on vaikea antaa.

Hammaskivi tarvitsee muodostuakseen plakkia. Plakki on pehmeää, bakteereista, syljestä ja ruoantähteistä muodostuvaa massaa, joka peittää hampaiden pinnan, ellei mekaanista puhdistusta tapahdu. Plakkikerros voi paksuuntua, kovettua ja mineralisoitua hammaskiveksi hampaan pinnalle. Hammaskiven muodostuminen on yksilöllistä. Suurikaan plakkimäärä ei välttämättä johda hammaskiven muodostumiseen.

Moni ainesosa voi vaikuttaa koiran hampaiden kuntoon

Pehmeä, sokereita ja muita hiilihydraatteja sisältävä, viljapitoinen ravinto lisää plakin muodostumista. Myös erittäin proteiinipitoinen ravinto lisää hammaskiven muodostumista epäsuorasti. Proteiini imeytyy ruoansulatuskanavasta elimistöön ja mikäli proteiinia on ruokavaliossa runsaasti, se nostaa syljen pH:ta korkeammaksi eli emäksisemmäksi. Tällöin hammaskivi mineralisoituu nopeammin. Myös kalsiumpitoinen sylki edesauttaa plakin mineralisoitumista.

Ravinnosta saatava pii voi lisätä suuhun kertyvän hammaskiven määrää. Piitä sisältävät runsaasti pääasiassa kuivamuonissa käytettävät täysjyväviljat – erityisesti ohra – sekä raakapakasteissa käytettävät kaalit ja salaatit.

Pureskelu ehkäisee hammaskiven muodostumista

Merkittävin asia hammaskiven muodostumisen ehkäisemisessä on pureskelu. Pureskelu poistaa mekaanisesti plakkia ja vähentää siten hammaskiven muodostumista. Samalla syljeneritys lisääntyy ja sekin osaltaan puhdistaa hampaita. Parhaita pureskeltavia ovat paljon jauhamista vaativat, jäiset ja raa`at rustoluut. Myös muiden raakojen ja kuivatettujen luiden kalvaminen sekä jauhamista vaativien makupalojen – kuten puruluiden ja possunkorvien – syöminen ehkäisee hammaskiven muodostumista.

Myös merilevän mielletään ehkäisevän hammaskiven muodostumista. Ascophyllum nodosum -merilevälajin teho on todistettu tutkitusti ja se onkin hyvä lisä hammaskiveä herkästi kehittävän koiran ruokavalioon.

Huolehdi, että valkuaisen osuus ravinnosta on rasvaa suurempi. Ruoan valkuaispitoisuuden suositus on 22–24 % kuiva-aineesta. Minimitarpeena pidetään 18 % kuiva-aineesta. Rasvapitoisuuden suositus ylläpitotasolla ravinnossa on yleisesti 12–14 % kuiva-aineesta. Pienillä roduilla suositus on 15–20 % kuiva-aineesta, sillä pienten koirien energiantarve on suhteessa suurempaa. Rasvan maksimisaantisuositus on 10 g koiran elopainokiloa kohti päivässä. Esimerkiksi 20 kg painavan koiran suositeltu maksimiannos on 200 g rasvaa.

Poikkeuksen edellä mainittuun tekevät raskaat, useita tunteja tai jopa päiviä kestävät fyysiset suoritukset. Sellaisten yhteydessä suosittelemme ravintoa, jossa on sekä valkuaisen että rasvan osuus on 36 % kuiva-aineesta. Myös osa sairauksista sekä voimakas aliravitsemus voivat vaikuttaa suosituksiin.

Monipuolisesti vaikuttava valkuainen

Valkuaisen tehtäviä ovat muun muassa kudosten uusiutuminen ja korjaaminen, kasvuun liittyvät toiminnot, immuunivasteen ylläpitäminen, maidon tuotanto ja sikiöiden kasvu sekä toimiminen kuljetuksen kantajaproteiineina ja hormonien rakenneosina. Valkuaista koira ei juuri käytä energian lähteenä, kunhan se saa tarpeeksi energiaa rasvoista ja hiilihydraateista.

Rasvat turvaavat muun muassa vitamiinien saantia

Rasvat ovat ensisijainen energian lähde. Rasva turvaa rasvaliukoisten vitamiinien saannin, imeytymisen ja kuljetuksen sekä toimii hormonien esiasteena. Lisäksi rasva vaikuttaa solukalvojen rakenteeseen ja toimintaan sekä aivojen toiminnan ylläpitoon.

Rasvoissa on keskimäärin 2,25 kertaa enemmän energiaa kuin hiilihydraateissa tai proteiinissa. Rasvapitoisuuden muutoksilla onkin iso merkitys koko annoksen energiapitoisuuteen. Kun ruokaan lisätään rasvaa, tulee myös valkuaispitoisuutta nostaa. Mitä enemmän ravinnossa on energiaa, sitä pienemmän annoksen ruokaa koira tarvitsee energiantarpeensa tyydyttämiseen ja sitä enemmän on oltava suhteessa valkuaista valkuaistarpeen tyydyttämiseksi.

Suositus aikuisen koiran päivittäiseksi proteiinin saanniksi on 4,3–5,0 g sulavaa raakavalkuaista (SRV) per koiran metabolinen painokilo. Ehdoton minimi on 2,1–2,5 g sulavaa raakavalkuaista per metabolinen painokilo vuorokaudessa. Valkuaisen tarve vaihtelee yksilöittäin esimerkiksi koon ja rodun mukaan. Valkuaisen tarve nousee muun muassa liikunnan lisääntyessä ja karvanlähdön aikaan.

Metabolinen paino saadaan, kun koiran elopaino korotetaan potenssiin 0,75. Esimerkiksi 10 kilogrammaa painavan koiran metabolinen paino on 100,75 = 5,62 kg. Tällöin esimerkkikoiran tulisi saada sulavaa raakavalkuaista 24,2–28,1 g (5,62 x 4,3 g = 24,2 g ja 5,62 x 5,0 g = 28,1 g).

Sulava raakavalkuainen kuvaa koiralle käyttökelpoisen valkuaisen määrää ravinnossa: sitä osaa valkuaisesta, joka imeytyy ruoansulatuskanavassa. Mieto kypsennys parantaa sulavuutta.

Liha, kala ja kananmuna ovat hyviä valkuaisen lähteitä

Lihassa valkuaista on keskimäärin noin 20 %. Valkuaisen sulavuus 90 %. Esimerkiksi jos koira syö 100 g lihaa, se saa sulavaa raakavalkuaista 100 g x 0,2 x 0,9 = 18 grammaa. Proteiinia tulee olla ruokavaliossa aina vähintään 18 % kuiva-aineesta. Suositus on 22–24 % kuiva-aineesta. Mitä laadukkaampaa valkuainen on, sitä vähemmän valkuaista tarvitaan täyttämään koiran valkuaisen tarpeen. Korkealaatuisia valkuaisen lähteitä ovat esimerkiksi liha, kala ja kananmuna.

Koiran vointi voi kertoa ravinnosta paljon

Kotona valmistetuissa aterioissa – kuten raakaruokinnassa – lihapitoisuudet ovat usein erittäin korkeita, jopa 90 %. Tällöin valkuaisen riittävässä saannissa ei ole normaalitilanteessa ongelmia, mutta korkeat valkuaispitoisuudet lisäävät erilaisten aineenvaihdunnallisten prosessien kautta koiran elimistön lämpökuormaa ja veden juonnin tarvetta.

Valkuaisen aliruokinta voi näkyä koirassa eri tavoin. Aliruokinta voi alkuvaiheessa aiheuttaa ihon ja karvapeitteen ongelmia, kuten elotonta ja kiillotonta karvaa, karvanvaihdon hitautta sekä tehdä koiran yleisolemuksesta apean tai innottoman. Pidemmällä aikavälillä valkuaisen aliruokinta aiheuttaa vastustuskyvyn ja painon laskua, lihasten surkastumista, ruokahalun heikkenemistä, anemiaa ja hedelmällisyyshäiriöiden lisääntymistä. Kasvavilla koirilla kasvu häiriintyy.

Koira saa kasvisperäisistä rasvoista energiaa. Sen lisäksi oikein valitut kasvisperäiset öljyt sisältävät välttämättömiä rasvahappoja – siis sellaisia, joita koira ei pysty valmistamaan elimistössään vaan tarvitsee ne ravinnosta.

Linoli- ja alfalinoleenihappoa saa useista eri lähteistä

Rasvahappoja on useita kymmeniä. Välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo (omega-6) sekä alfalinoleenihappo (omega-3). Linolihapon lähteitä ovat esimerkiksi auringonkukkaöljy, hampunsiemenöljy sekä rypsiöljy. Alfalinoleenihappoja saa pellavaöljystä ja rypsiöljystä, joka on tosin ensisijaisesti linoleenihapon lähde. Alfalinoleenihapon johdannaisten EPA:n ja DHA:n parhaita lähteitä ovat kalaöljyt eikä niitä saa suoraan kasviöljyistä.

Varmista välttämättömien rasvahappojen oikea määrä

Koiran ravinnon rasvoista eläinperäisiä tyydyttyneitä, pitkäketjuisia rasvahappoja ja rasvoja tulisi olla vähintään 55–60 %. Välttämättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 15–20 % ravinnon rasvahapoista.

Linolihapon ja alfalinoleenihapon hyvä suhde ravinnossa on 5:1. Suhteen tulee koiran ylläpitotasolla olla välillä 2,6–16:1. Kasviöljyissä suositeltu suhde saavutetaan lisäyssuhteella 75 % auringonkukkaöljyä ja 25 % pellavaöljyä. Koiran annokseen kasviöljyä tulee lisätä korkeintaan 5 % koko annoksesta.

Kuivaruuissa on usein liikaa linolihappoa suhteessa alfalinoleenihappoon, jolloin alfalinoleenihappolisäys ruokaan on tarpeen.

Tuoreus avainasemassa

Varmista, että rasva on tuoretta. Härskiintynyt rasva kuluttaa koiran elimistön E-vitamiinivarastot. E-vitamiinin lisäys on muutenkin hyvä tehdä ruokintaan kasviöljyn lisäyksen yhteydessä.

Nivelrikko eli arthroosi on koirilla ja kissoilla yleisesti diagnosoitu krooninen sairaus, jonka esiintyvyys kasvaa iän myötä. Nivelrikkoa on arviolta jopa 20 %:lla aikuisista koirista. Nivelrikon aiheuttaa luiden välissä olevan nivelruston kuluminen, eli rusto hajoaa nopeammin kuin se kykenee uusiutumaan. Yleisintä nivelrikko on polvi-, lonkka- ja kyynärnivelessä.

Nivelrikon aiheuttajat ja oireet

Alttius nivelrikolle on perinnöllistä. Nivelrikko voi aiheutua tapaturman tai kasvuhäiriöiden seurauksena. Kasvuhäiriöt ovat seurausta paitsi perimästä, myös virheellisestä ruokinnasta. Suuret, raskaat ja nopeasti kasvavat rodut ovat alttiimpia nivelrikolle kuin pienet ja kevyet. Nivelrikon oireita ovat muun muassa jäykkyys, haluttomuus liikkua tai hypätä esimerkiksi sohvalle, painonvaraus sekä ontuminen.

Oikeanlaisella ruokinnalla ja lisäravinteilla voidaan osittain ennaltaehkäistä nivelrikon syntymistä sekä lievittää tai hoitaa jo ilmestyneitä oireita. Tärkein asia nivelrikon hoidossa on koiran painonhallinta. Ylipaino rasittaa niveliä ja altistaa niitä kulumiselle. Säännöllinen liikunta ylläpitää nivelten liikkuvuutta. Huolehdi, ettei liikunta ole liian runsasta tai raskasta.

Nivelen tulehdusta voi hillitä

Kalan sisältämillä omega-3-rasvahapoilla on nivelrikkoisessa nivelessä tulehdusta hillitseviä vaikutuksia. Tehokkaimpia tulehduksen hillitsijöitä ovat omega-3-rasvahappoihin kuuluvat EPA ja DHA. Käytettynä yhdessä kondroitiinisulfaatin ja ja glukosamiinin kanssa, näyttäisi näillä olevan nivelrikon oireita lieventävä vaikutus, sillä kyseiset rasvahapot voimistavat kondroitiinisulfaatin ja glukosamiinin vaikutusta. Kondroitiinisulfaatti sekä glukosamiini ovat nivelruston rakennusaineita.

Suosittelemmekin lisäämään nivelrikkoisen koiran ruokintaan rasvaista kalaa tai kalaöljyvalmisteita. Huomoi, ettei pelkällä ravitsemuksella tai lisäravinteilla voi hoitaa nivelrikkoa. Se vaatii lähes aina eläinlääkärin hoitoa sekä tarvittaessa myös kipulääkitystä.

Kuten aina ruokavaliomuutoksissa, myös raakaruokintaan siirryttäessä maltti on valttia. Totuta koira uuteen ravintoon asteittain. Näin sen ruoansulatuselimistö ja mikrobikanta ehtivät sopeutumaan vaihtuvaan ravintoon. Suolisto tottuu uuteen ravintoon ajan myötä ja pystyy sitten hyödyntämään sitä paremmin.

Valmiit täysateriat ovat vaivattomin ratkaisu raakaruokintaan

Voit raakaruokkia koirasi valmiilla täysaterioilla, joka on helpoin vaihtoehto myös totuttaessa koiraa raakaruokintaan. Täysateriat sisältävät kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet ja niihin on erikseen lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita. Täysaterioita on olemassa sekä luuttomia että luuta sisältäviä vaihtoehtoja.

Raakaruokinnan voi aloittaa tarjoamalla raakaruokaa aiemman ruoan lisänä ensin pieniä määriä, esimerkiksi 10 % ateriasta. Määrää voidaan lisätä päivittäin ja samalla vähentää nykyisen ruoan osuutta ateriasta. Totuttamiseen on hyvä varata esimerkiksi viikko ja herkkävatsaiselle koiralle useampikin. Mikäli koiran ulosteen koostumus muuttuu, ei raakaruoan osuutta kannata nostaa enempää ennen kuin ulosteen koostumus on taas normaali.

Perehdy aiheeseen erityisesti, jos koostat ruokavalion itse

Halutessasi voit koostaa lemmikkisi ruokinnan myös itse. Se vaatii kunnollista perehtymistä koiran ravintoainetarpeisiin sekä raaka-aineiden ominaisuuksiin. Tällöin raakaruokinta kannattaa aloittaa ensin luuttomalla lihalla ja halutessaan ottaa lihaluuseokset tai kokonaiset luut mukaan vasta myöhemmin.

Ruokavalioon tulisi kuulua ainakin lihaa, sisäelimiä ja kalsiumlisä tai luita sekä kasviksia. Luut voi antaa joko valmiiksi jauhettuna tai kokonaisina. Koira saa riittävästi kalsiumia, kun se saa luuta 1 g päivässä per elopainokilo. Maksimi on 10 g luuta vuorokaudessa per elopainokilo. Vältä luun ylisyöttöä ja seuraa erityisesti alkuvaiheessa ulosteen koostumusta. Tarkkaile, että koira ulostaa päivittäin.

Tarjoa kasvikset aina kypsennettyinä

Kasvikset toimivat muun muassa kuidun lähteinä. Kuitu ylläpitää ruoansulatuselimistön ja tätä kautta koiran kokonaisvaltaista terveyttä vaikuttamalla suoliston mikrobikantaan. Kasvikset olisi aina hyvä tarjota miedosti kypsennettyinä. Lisää ruokavalioon vitamiineja ja kivennäisaineita tarpeen mukaan.

© 2024 Best-In Oy